Turvallinen leikkiympäristö

Turvallinen leikkiympäristö

Turvallisen leikkiympäristön tavoitteena on tukea lapsen kasvamista ja kehitystä sekä tarjota virikkeitä ja tekemistä. Leikkiympäristön tulee olla turvallinen; siellä ei saa olla mitään vaaratilanteita aiheuttavia esineitä, joissa lapsi voi satuttaa itsensä. Lapsen kehitystä tukeva ympäristö on tunneilmaisultaan kannustava ja hyväksyvä. Leikki-ikäisen lapsen yleisimmät toimintaympäristöt ovat kodin lisäksi päiväkoti tai lastentarha pihoineen, sisätiloineen ja leikkikenttineen. Turvallisen psyykkisen ympäristön tavoitteena on luoda mahdollisimman turvallinen tunne lapselle. Siihen vaikuttavat päivärytmit sekä suhteet muihin ihmisiin (vanhemmat, päivähoitopaikan työntekijät ja muut lapset).

Leikkivä lapsi on kiinnostunut tutkimaan ympäristöään aisteillaan. Ympäristöä tulisi myös muokata lapsen kasvun ja kehityksen mukaisesti. Aikuisen tulee olla läsnä. 
Ennen kouluikää lapsen karkeamotoristen perustaitojen (käveleminen, juokseminen, hyppiminen, istuminen, potkaiseminen) tulisi olla kehittyneitä. Hyvä ja turvallinen leikkiympäristö tukee näitä taitoja ja antaa lapsen käyttää niitä.

Kävin kotipihassamme ja mielestäni pihamme leikkiympäristö on turvallinen mutta tylsä.

Välineet ovat ehjiä mutta pihassa on vain keinu, hiekkalaatikko, kiikkulauta ja joku leikki mökin tyylinen höskä. Ei siis mitään parasta mutta kelpaa talon lapsille. Liekkipaikan hiekka on turvahiekkaa.

Ohessa vielä kuva pihamme leikkiympäristöstä

Lasten Oikeudet

Lapseten oikeudet

Periaate 1.  Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan asemaan.

Periaate 2.  Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.

Periaate 3.  Lapsella tulee syntymästään lähtien olla oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.

Periaate 4.  Lapsen tulee saada nauttia sosiaalista turvaa. Hänen tulee saada kasvaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on sen vuoksi saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lapsella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravintoon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuoltoon.

Periaate 5.  Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja -huolenpitoa.

Periaate 6.  Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa, mikäli mahdollista, vanhempiensa huolenpidon ja vastuun alaisena, ja joka tapauksessa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. On suotava, että suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja muulla avustustoiminnalla.

Periaate 7.  Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta; ensisijaisesti tämä vastuu kuuluu lapsen vanhemmille. Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen.

Periaate 8.  Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa.

Periaate 9.  Lasta on suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Häntä ei saa missään muodossa saattaa kaupankäynnin kohteeksi. Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessa häntä ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään.

Periaate 10.  Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämykseen, suvaitsevaisuuteen, kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään.

Periaatteet näkyvät lähihoitajan työssä erilaisuuden hyväksymisenä sekä lasten kunnioittamisena kaikesta huolimatta. Kaikki eivät aina ole mieluisia asiakkaita, heitä kohdellaan silti saman arvoisesti ja hyvin.

Mielestäni lastenoikeuksien julistus tarkoittaa, että lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ihonväristä tai muusta huolimatta. Lapsilla on myös kaikenlaisia oikeuksia.

Haastattelin äitiä. Äidin mielestä lastenoikeuksien julistus on periaatteessa ihan hyvä mutta lapsille annetaan liikaa siimaa oikeuksissa. Meidän arjessa lastenoikeudet eivät näy.